Finlandia-palkinto perustettiin vuonna 1984. Vuoteen 1989 saakka siitä kilpailivat kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjat. Vuodesta 1993 lähtien Finlandia-palkinnon on voinut saada vain romaani. Lukijoiden suosikki on valittu vuodesta 2018 alkaen.
Alla voittajat ja ehdokkaat aiemmilta vuosilta. Kirjojen kuvaukset ovat lautakuntien perusteluista.
Siltala
Sirpa Kähkösen vahva, avarakatseinen kertojanääni rakentaa siltaa sukupolvien välisen kuilun yli. Väkevässä teoksessa menneisyyden taakat ja haavat nivoutuvat historian käännekohtiin. 36 uurnaa on yhden yön tai vaihtoehtoisesti kokonaisen vuosisadan kattava romaani, jota esineiden kehys pitää taidokkaasti koossa. Rankassakin maailmassa on kauneutta ja lempeyttä, kun katsoo teoksen myötätuntoisten lasien läpi.
Siltala
Hävitys on romaani kouluväkivallasta, syrjinnästä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Koulukiusaamisen seurauksia armottomasti jäljittävä teos on yhteiskunnallisesti merkittävä puheenvuoro kaikenlaisen syrjinnän dynamiikasta, jonka äärimmäisenä päätepisteenä Rauma kuvaa päähenkilönsä psyyken hajoamista. Hävitys on lukukokemuksena raju: intensiivinen kerronta ei armahda lukijaa hetkeksikään.
Otava
Taivaallinen vastaanotto pohtii kirjailijan ja lukijan rooleja: kirjoittamista ja lukemista. Teos lukee itseään, ennakoi vastaanottoaan ja näyttää, miten aina luemme omien kokemustemme kautta. Lukuisten puhujien näkökulmista rakentuva teos on polyfoninen ja fragmentaarinen. Lauseet ovat aforistisia ja ilmavia – joka sivulta tekee mieli alleviivata jotakin. Teos koettelee romaanin muotoa, mutta pitää lukijan otteessaan loppuun saakka.
Gummerus
Margarita on helmi kirjaksi – tai jokihelmisimpukka, jonka sisältä löytyy yllätys. Teksti asettuu suomalaisten luontokirjailijoiden perinteeseen kaunokirjallisesti korkeatasoisella otteella, lukijansa älynystyröitä hieroen. Samalla romaani on kriiseissä hautuvan uuden ajan ajattelun kuvaus.
Otava
Järkyttävä ja koskettava romaani, joka lumoaa ilmaisuvoimallaan. Kirja kertoo menettämisestä, raakuudesta, pahuudesta, kaiken turhuudesta sekä ymmärtämättömyydestä kaikkein läheisimpiä kohtaan mutta myös rakkaudesta ja uskollisuudesta. Jugoslavian hajoamissodat vaikuttavat taustalla monin eri tavoin ihmisten kohtaloihin. Kuinka selviytyä, kun ei voi olla sellainen ihminen kuin on ja haaveet toteutuessaan särkyvät.
Otava
Taivaanpallo kuljettaa lukijan Saint Helenan saarelta Lontooseen Angus-pojan matkassa 1600-luvun lopussa. Se valottaa emämaa Englannin väkivaltaa synnyttäviä toimia saariyhteisössä. Anguksen kohtaamat vaarat antavat Taivaanpallolle seikkailuromaanin silauksen, mutta tärkein seikkailu on Anguksen maailmankuvan muutos.
Romaani kuvaa kiehtovasti, miten Angus kasvaa itsenäiseksi ja kriittiseksi ajattelijaksi: hän oppii havainnoimaan, luokittelemaan havaintojaan ja tekemään oikeita päätelmiä niiden perusteella. Anguksen eloisan notkeasta kerronnasta välittyy näkemisen, ajattelemisen ja oppimisen riemu.
Teos
Myytti vastaa kysymykseen, mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa. Myytti on siis selitys metafyysisiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin. Juha Hurmeen Niemi vastaa Suomea ja suomalaisia koskevaan myyttiin kaikella sillä tiedolla, jota kulttuurimme kantaa. Näin laajan kokonaisuuden voi kattaa vain suurenmoisella diletanttisella kaunokirjallisuudella, jossa Hurme haastaa pystypäin niin legendaarisen Egon Friedellin kuin Zachris Topeliuksenkin.
Gummerus
Tämä kirja on pieni helmi. Jukka Viikilä kirjoittaa esikoisromaanissaan Helsingistä sen arkkitehdin Carl Johan Engelin kautta. Tämä tuulinen kaupunki määrittää samalla rakentajansa mielen maiseman. Kun jotain työnnetään syrjään, se työnnetään Helsinkiin. Viikilä maalaa suuria kuvia pienillä piirroilla, niukoista merkinnöistä rakentuu kaupunki ja Engelin elämänkaari.
Elämäntyön inhimillinen hinta on kova, mutta maksamisen arvoinen.
Laura Lindstedt: Oneiron. Fantasia kuoleman jälkeisistä sekunneista (Teos)
Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät (Tammi)
Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme (Teos)
Ulla-Lena Lundberg: Jää / Is (Teos / S&S)
Rosa Liksom: Hytti nro 6 (WSOY)
Mikko Rimminen: Nenäpäivä (Teos)
Antti Hyry: Uuni (Otava)
Sofi Oksanen: Puhdistus (WSOY)
Hannu Väisänen: Toiset kengät (Otava)
Kjell Westö: Där vi en gång gått / Missä kuljimme kerran (Söderströms / Otava) Suomentanut Katriina Savolainen
Bo Carpelan: Berg / Kesän varjot (Schildts / Otava)
Helena Sinervo: Runoilijan talossa (Tammi)
Pirkko Saisio: Punainen erokirja (WSOY)
Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie (WSOY)
Hannu Raittila: Canal Grande (WSOY)
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi)
Kristina Carlson: Maan ääreen (Otava)
Pentti Holappa: Ystävän muotokuva (WSOY)
Antti Tuuri: Lakeuden kutsu (Otava)
Irja Rane: Naurava neitsyt (WSOY)
Hannu Mäkelä: Mestari (Otava)
Eeva Joenpelto: Tuomari Müller, hieno mies (WSOY)
Bo Carpelan: Urwind / Alkutuuli (Schildts / Otava)
Leena Krohn: Matemaattisia olioita tai jaettuja unia (WSOY)
Arto Melleri: Elävien kirjoissa (Otava)
Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi (Otava)
Markku Envall: Samurai nukkuu (WSOY)
Gösta Ågren: Jär (Söderströms)
Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta (WSOY)
Sirkka Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba (Tammi)
Jörn Donner: Far och son / Isä ja poika (Wahlström & Widstrand / Otava)
Erno Paasilinna: Yksinäisyys ja uhma (Otava)