Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia

Mikä on lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia?

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Lasten- ja nuortenkirjallisuudelle Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1997.

Lautakunta ja valitsija

”Leikkimielisyys kuuluu lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Mutta Finlandia-päättäjän rooli ei ole mikään vitsi, vaan tämän työn haluan hoitaa asian vaatimalla vakavuudella. Palkintokategorioista lasten- ja nuortenkirjallisuus saattaa olla jopa tärkein, koska parhaimmillaan kirjat sysäävät liikkeelle lukemisen voiman koko elämäksi.

Minulla on lukihäiriö, joten valitsijan rooli on erityinen kunnia. Olen silti aina halunnut lukemista elämääni. Nuorena olisin halunnut lukea paljon jännittävämpiä kirjoja kuin mitä pikkukaupungin pienessä kirjastossa oli tarjolla. Omat lapseni voivat onneksi lukea paljon muutakin kuin viisikkoja.

Entisenä tarkkiskundina pidin erityisesti Juha Hurmeen teoksesta Niemi. Oli hienoa, että näin anarkistinen teos sai Finlandia-palkinnon. Hurme tavallaan repii auki koko Suomen ja esittää, että kaikki mitä meille on tähän asti kerrottu, onkin toisin. Kirjassa on sitä Hurmeen mielipuolisuutta.

Oli kirjan ääressä sitten lapsi tai aikuinen, tarvitaan taiteen imua. Kaupallista potentiaalia voikin olla jo vaikea ennustaa, koska tyylilajeja on monia. Kirja voi olla helppo, vaikea tai kaupallinen, mutta siinä pitää aina olla potkua.”

Lautakunta

Ehdokkaat valitsee lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja jäseninä toiminnanjohtaja Asta Boman sekä koulukirjastonhoitaja Olli Rantala.

”Finlandia-palkinto on tuhannen taalan paikka nostaa lasten- ja nuortenkirjojen profiilia ja muistuttaa, miten tärkeää meidän on lukea lapsille. Se lujittaa vuorovaikutusta ja auttaa lasta kehittymään. Lapset ja nuoret tarvitsevat kirjoja muodostaakseen käsityksen maailmasta. Omat lapseni ovat jo isoja, mutta vuoden vanha lapsenlapseni tavoittelee parhaillaan sanoja.

Odotan, että raadissa pääsen lukemaan paljon ja keskustelemaan kirjoista. Lähden innostuneena tutkimaan, miten paljon lasten- ja nuortenkirjat resonoivat tai puskuroivat tätä kiihkeää aikaamme.

Vuonna 2001 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voittanut Kira Poutasen Ihana meri teki suuren vaikutuksen. Teos antaa raadollisen kuvan nuoren, syömishäiriötä sairastavan tytön maailmasta. Kirja linkittyi silloin myös omaan elämääni ja auttoi ymmärtämään sairastuneen maailmaa.”

”Olin lukiossa, kun Eeva-Liisa Mannerin elämästä ammentava Runoilijan talossa voitti Finlandian. Helena Sinervon teos kolahti kaltaiseeni runotyttöön täysillä. Hyvällä kirjallisuudella on kyky koskettaa eri-ikäisiä lukijoita ja olla ajatonta. Parhaimmillaan kirjat vavahduttavat ja vievät lukijansa uusiin maailmoihin.

Minulle kirjallisuus on itseni ja yhteiskunnan peili. Kirjat tarjoavat oivalluksia, rauhaa ja hurmoksia.

Olen lapsellisen innoissani päästessäni sukeltamaan satojen tekstien ja laadukkaan visuaalisen tarinankerronnan maailmaan. Suhtaudun raatilaisen tehtävään nöyrästi, sillä saajalleen Finlandia-palkinto on todella merkittävä.

Joistain voittajista tulee klassikoita. Näin on käynyt esimerkiksi vuonna 2017 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voittaneelle Sanna Manderin Avain hukassa -kuvakirjalle. Se on valloittavan ihana kokonaistaideteos, joka kertoo kaikkien oikeudesta olla omanlaisensa. Olen hamstrannut sitä, lukenut monet kerrat omille lapsilleni ja lahjonut sillä sukulaislapsia.

Haluan herättää raadissa keskustelua visuaalisuuden merkityksestä lasten- ja nuortenkirjoissa. Parhaimmillaan kuva ja teksti ovat samalla tasolla vuoropuhelussa keskenään. Lapselle kuvan kieli jää mieleen jo ennen kuin hän oppii lukemaan itse.”

”Olen 60-vuotias ja luen nuortenkirjoja. Jos aikuiset lukisivat nuortenkirjoja, he eivät olisi niin ulalla nuorten elämästä. Ne ovat ikkunoita maailmaan, jonne kurkistaminen tekisi aikuisille hyvää.

Vuosien 2014–2016 Finlandia-voittajat, Maria Turtschaninoffin Maresi. Punaisen luostarin kronikoita, Nadja Sumasen Rambo ja Juuli Niemen Et kävele yksin ovat loistavia. Ne havahduttivat siihen, miten hyviä nuortenkirjat parhaimmillaan ovat. Ne kestävät kaiken vertailun aikuisten romaaneihin.

Koulukirjastonhoitajana minulla on hyvä sormituntuma lasten ja nuorten lukemiseen. Tiedän myös, mistä he oikeasti tykkäävät. Välillä huomaa, etteivät Finlandia-palkitut ole nuorten valitsemia. Nuoret ovat fiksuja, mutta lasten- ja nuortenkirjoissa kerronnallisten kokeilujen pitää olla perusteltuja, eikä taiteellisuus saisi mennä hyvän tarinan edelle. Yhä isompi osa nuorista on tottumattomia lukijoita. Liian mutkikas rakenne voi aiheuttaa hylkyreaktion. Meidän aikuisten tehtävä on käynnistää lukemiseen positiivinen kierre. Toivon, että löydämme voittajaksi kirjan, joka on paitsi taiteellisesti korkeatasoinen, myös vetoaa lapsiin ja nuoriin.”

Aiemmat voittajat

Finlandia-palkintojen säännöt

Puheita ja muuta materiaalia

Viestintä- ja markkinointimateriaalit