Finlandia-palkinto perustettiin vuonna 1984. Vuoteen 1989 saakka siitä kilpailivat kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjat. Vuodesta 1993 lähtien Finlandia-palkinnon on voinut saada vain romaani. Lukijoiden suosikki on valittu vuodesta 2018 alkaen.
Alla voittajat ja ehdokkaat aiemmilta vuosilta. Kirjojen kuvaukset ovat lautakuntien ehdokkuusperusteluista.
Teos käsittelee vimmaisesti, ilmaisultaan omalakisesti vihaa, ulkopuolisuutta ja muistoja, joiden luotettavuutta lukija haastetaan pohtimaan. Se kuvaa kouriintuntuvan rujosti ja samalla kipeän inhimillisesti ihmisiä, joihin sota, köyhyys ja juurettomuus ovat jättäneet yli sukupolvien siirtyvät jälkensä. Romaanissa viha käy kohti eikä katharsista ole tarjolla.
Muut ehdokkaat
Anna-Kaari Hakkarainen: Marraseliö. Tammi
Helmi Kekkonen: Liv! Siltala
Tommi Kinnunen: Kaarna. WSOY
Kaj Korkea-aho: Hur man möter en mamma / Äitiä etsimässä. Förlaget / Otava .Suomennos Laura Beck
Hanna-Riikka Kuisma: Korvaushoito. Like
2023
Voittaja
36 uurnaa – Väärässä olemisen historia
Sirpa Kähkönen
Siltala
Sirpa Kähkösen vahva, avarakatseinen kertojanääni rakentaa siltaa sukupolvien välisen kuilun yli. Väkevässä teoksessa menneisyyden taakat ja haavat nivoutuvat historian käännekohtiin. 36 uurnaa on yhden yön tai vaihtoehtoisesti kokonaisen vuosisadan kattava romaani, jota esineiden kehys pitää taidokkaasti koossa. Rankassakin maailmassa on kauneutta ja lempeyttä, kun katsoo teoksen myötätuntoisten lasien läpi.
Muut ehdokkaat
Laura Gustafsson: Mikään ei todella katoa (Like)
Antti Hurskainen: Suntio (Siltala)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Kuurupiilon anatomia (Atena)
Miki Liukkonen: Vierastila (WSOY)
Iida Turpeinen: Elolliset (S&S)
2022
Voittaja
Hävitys – tapauskertomus
Iida Rauma
Siltala
Hävitys on romaani kouluväkivallasta, syrjinnästä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Koulukiusaamisen seurauksia armottomasti jäljittävä teos on yhteiskunnallisesti merkittävä puheenvuoro kaikenlaisen syrjinnän dynamiikasta, jonka äärimmäisenä päätepisteenä Rauma kuvaa päähenkilönsä psyyken hajoamista. Hävitys on lukukokemuksena raju: intensiivinen kerronta ei armahda lukijaa hetkeksikään.
Muut ehdokkaat:
Olli Jalonen: Stalker-vuodet (Otava)
Marja Kyllönen: Vainajaiset (Teos)
Heikki Kännö: Ihmishämärä (Sammakko)
Sami Tissari: Krysa (Aula & Co)
Eeva Turunen: Sivistynyt ja miellyttävä ihminen (Siltala)
2021
Voittaja
Taivaallinen vastaanotto
Jukka Viikilä
Otava
Taivaallinen vastaanotto pohtii kirjailijan ja lukijan rooleja: kirjoittamista ja lukemista. Teos lukee itseään, ennakoi vastaanottoaan ja näyttää, miten aina luemme omien kokemustemme kautta. Lukuisten puhujien näkökulmista rakentuva teos on polyfoninen ja fragmentaarinen. Lauseet ovat aforistisia ja ilmavia – joka sivulta tekee mieli alleviivata jotakin. Teos koettelee romaanin muotoa, mutta pitää lukijan otteessaan loppuun saakka.
Muut ehdokkaat
Joel Elstelä: Sirkusleijonan mieli (WSOY)
Rosa Liksom: Väylä (Like)
Marjo Niemi: Kuuleminen (Teos)
Matias Riikonen: Matara (Teos)
Pirkko Saisio: Passio (Siltala)
2020
Voittaja
Margarita
Anni Kytömäki
Gummerus
Margarita on helmi kirjaksi – tai jokihelmisimpukka, jonka sisältä löytyy yllätys. Teksti asettuu suomalaisten luontokirjailijoiden perinteeseen kaunokirjallisesti korkeatasoisella otteella, lukijansa älynystyröitä hieroen. Samalla romaani on kriiseissä hautuvan uuden ajan ajattelun kuvaus.
Muut ehdokkaat
Ann-Luise Bertell: Heiman (Förlaget)
Ritva Hellsten: Raija (Aviador)
Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (WSOY) – Lukijoiden suosikki
Heikki Kännö: Runoilija (Sammakko)
Anne Vuori-Kemilä: Mustaa jäätä (Karisto)
2019
Voittaja
Bolla
Pajtim Statovci
Otava
Järkyttävä ja koskettava romaani, joka lumoaa ilmaisuvoimallaan. Kirja kertoo menettämisestä, raakuudesta, pahuudesta, kaiken turhuudesta sekä ymmärtämättömyydestä kaikkein läheisimpiä kohtaan mutta myös rakkaudesta ja uskollisuudesta. Jugoslavian hajoamissodat vaikuttavat taustalla monin eri tavoin ihmisten kohtaloihin. Kuinka selviytyä, kun ei voi olla sellainen ihminen kuin on ja haaveet toteutuessaan särkyvät.
Muut ehdokkaat
Monika Fagerholm: Vem dödade bambi? / Kuka tappoi bambin? (Förlaget / Teos) Suomentanut Laura Jänisniemi
JP Koskinen: Tulisiipi (Like)
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo (Like)
Mikko Rimminen: Jos se näyttää siltä (Teos)
Johanna Venho: Ensimmäinen nainen (WSOY) – Lukijoiden suosikki
2018
Voittaja
Taivaanpallo
Olli Jalonen
Otava
Taivaanpallo kuljettaa lukijan Saint Helenan saarelta Lontooseen Angus-pojan matkassa 1600-luvun lopussa. Se valottaa emämaa Englannin väkivaltaa synnyttäviä toimia saariyhteisössä. Anguksen kohtaamat vaarat antavat Taivaanpallolle seikkailuromaanin silauksen, mutta tärkein seikkailu on Anguksen maailmankuvan muutos.
Romaani kuvaa kiehtovasti, miten Angus kasvaa itsenäiseksi ja kriittiseksi ajattelijaksi: hän oppii havainnoimaan, luokittelemaan havaintojaan ja tekemään oikeita päätelmiä niiden perusteella. Anguksen eloisan notkeasta kerronnasta välittyy näkemisen, ajattelemisen ja oppimisen riemu.
Muut ehdokkaat
Jari Järvelä: Kosken kahta puolta (Tammi)
Katja Kettu: Rose on poissa (WSOY) – Lukijoiden suosikki
J. Pekka Mäkelä: Hunan (Like)
Pauliina Rauhala: Synninkantajat (Gummerus)
Lars Sund: Där musiken började / Missä musiikki alkoi (Förlaget/Teos)
2017
Voittaja
Niemi
Juha Hurme
Teos
Myytti vastaa kysymykseen, mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa. Myytti on siis selitys metafyysisiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin. Juha Hurmeen Niemi vastaa Suomea ja suomalaisia koskevaan myyttiin kaikella sillä tiedolla, jota kulttuurimme kantaa. Näin laajan kokonaisuuden voi kattaa vain suurenmoisella diletanttisella kaunokirjallisuudella, jossa Hurme haastaa pystypäin niin legendaarisen Egon Friedellin kuin Zachris Topeliuksenkin.
Muut ehdokkaat
Hanna Hauru: Jääkansi (Like)
Tommi Liimatta: Autarktis (Like)
Miki Liukkonen: O (WSOY)
Cristina Sandu: Valas nimeltä Goliat (Otava)
Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosota-extra (Siltala)
2016
Voittaja
Akvarelleja Engelin kaupungista
Jukka Viikilä
Gummerus
Tämä kirja on pieni helmi. Jukka Viikilä kirjoittaa esikoisromaanissaan Helsingistä sen arkkitehdin Carl Johan Engelin kautta. Tämä tuulinen kaupunki määrittää samalla rakentajansa mielen maiseman. Kun jotain työnnetään syrjään, se työnnetään Helsinkiin. Viikilä maalaa suuria kuvia pienillä piirroilla, niukoista merkinnöistä rakentuu kaupunki ja Engelin elämänkaari.
Elämäntyön inhimillinen hinta on kova, mutta maksamisen arvoinen.
Muut ehdokkaat
Tommi Kinnunen: Lopotti (WSOY)
Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan (WSOY)
Sirpa Kähkönen: Tankkien kesä (Otava)
Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet (WSOY)
Peter Sandström: Laudatur (Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S)
2015
Laura Lindstedt: Oneiron. Fantasia kuoleman jälkeisistä sekunneista (Teos)
Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat (Gummerus)
Kari Hotakainen: Henkireikä (Siltala)
Pertti Lassila: Armain aika (Teos)
Markku Pääskynen: Sielut (Tammi)
Panu Rajala: Intoilija (WSOY)
2014
Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät (Tammi)
Teos, jonka lennokas ja heittäytyvä kerronta tuo ympäröivän luonnon pienet eliöt ja ihmeet lähelle ja kiinnostaviksi. Ällistyttävä kuvitus! Kirja ilostuttaa. Kirjoittajan syvä tietämys ja intohimo öttiäisiä kohtaan välittyy lukijalle.
Koira nimeltään Kissa hyvästelee ystävän
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia
Koira nimeltään Kissa hyvästelee ystävän
Tomi Kontio
Teos
Poikkeuksellisen kauniisti kirjoitettu teos, joka käsittelee suuria, ikiaikaisia teemoja: surua, kaipausta, rakkautta ja ystävyyttä. Vaikka teemat ovat raskaita, onnistuu kirja tarinan avulla käsittelemään niitä toivoa luovalla tavalla. Teoksen hellyttävät kuvaukset eläinrakkaudesta ja käsittely eläinten näkökulmasta rakentavat tarinasta entistä moniulotteisemman. Vaikka kyseessä on kirjasarjan päätösosa, kokonaisuus on vahva juuri yksittäisenä teoksena.
Kuvitus Elina Warsta
Yönistujat
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Yönistujat
Riko Saatsi
Gummerus
Muodoltaan hallittu, puhutteleva romaani kertoo karjalaisen evakkoperheen kokemuksista. Yhden vuorokauden tapahtumien kautta teos kuvaa syrjintää ja vieraaseen kulttuuriin sopeutumisen vaikeutta tavalla, joka saa pohtimaan pakolaisten asemaa myös nykyajassa. Kirjailijan täsmällinen ilmaisu ja kertomuksen karjalankieliset jaksot tukevat romaanin tärkeää teemaa, äidinkielen merkitystä yksilön ja yhteisön identiteetille.
Döda trakten/Kvinnor i revolt – Eristystila / Kapinoivia naisia
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Döda trakten/Kvinnor i revolt – Eristystila / Kapinoivia naisia
Monika Fagerholm
Förlaget / Teos
En ung människas utveckling och det sociala brytningsskedet på 1970-talet flätas samman i en intensiv roman, vars vindlande berättande binder ihop individens drömmar, en skildring av familjedynamik samt tidsperiodens radikala politiska rörelser. Författaren har en oöverträffad stil: meningarna bryts upp av förtydliganden, kommentarer och kulturella hänvisningar som fördjupar karaktärerna och berättandets intensitet.
Nuoren ihmisen kasvu ja 1970-luvun sosiaalinen murros kietoutuvat toisiinsa hengästyttävässä romaanissa, jonka pyörteinen kerronta kieputtaa yhteen yksilön haaveet, perhedynamiikan kuvauksen sekä aikakauden radikaalit poliittiset liikkeet. Kirjailijan tyyli on jäljittelemätöntä: lauseita katkovat täsmennykset, sivuhuomautukset ja kulttuuriset viittaukset syventävät henkilöhahmoja ja kerronnan intensiteettiä.
Suomennos Hannimari Heino
Pienen budjetin sotaelokuva
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Pienen budjetin sotaelokuva
Marjo Niemi
Teos
Romaani on karnevalistinen sotaretki kuolleen isän mieleen ja yhden työläisperheen historiaan. Näivettynyt tehdaspaikkakunta miljöönä osoittaa, että suomalainen luokkayhteiskunta on materiaalista, ruumiillista todellisuutta. Kirjailijan kieli on täysin omanlaistaan – rosoista ja riemastuttavaa. Ylisukupolvisen trauman viiltävä kaunokirjallinen analyysi on vuoroin hirveää, vuoroin hauskaa luettavaa.
Yönistujat
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Yönistujat
Riko Saatsi
Gummerus
Muodoltaan hallittu, puhutteleva romaani kertoo karjalaisen evakkoperheen kokemuksista. Yhden vuorokauden tapahtumien kautta teos kuvaa syrjintää ja vieraaseen kulttuuriin sopeutumisen vaikeutta tavalla, joka saa pohtimaan pakolaisten asemaa myös nykyajassa. Kirjailijan täsmällinen ilmaisu ja kertomuksen karjalankieliset jaksot tukevat romaanin tärkeää teemaa, äidinkielen merkitystä yksilön ja yhteisön identiteetille.
Keräilijät
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Keräilijät
Elli Salo
Otava
Kolme siipeensä saanutta naista kohtaa hylätyllä rajavartioasemalla Kainuun korvessa. Päähenkilön hanke sodanaikaisten joukkohautojen kartoittamiseksi etenee, muttei suunnitellusti. Vivahteikas kerronta ja pakoton huumori sykähdyttävät omintakeisessa romaanissa. Melankolia ja komiikka, ihmisyys ja eläimyys sekä kohtalon oikut ja tragediat ovat teoksen humanistisen ja ekologisen sanoman aineksia.
Vainovalkeat
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Vainovalkeat
Jarkko Volanen
Teos
Pelottavan realistinen ja ajankohtainen totalitarismin kuvaus näyttää eleettömästi, miten poliittinen vaino ja rakenteellinen väkivalta vaurioittavat yksilöitä ja ihmissuhteita. Lukijaa kosiskelematon kerronta antaa tilaa moniulotteisille henkilöhahmoille ja painaville teemoille. Romaanin tapahtumat käynnistää prologi, joka kuuluu suomalaisen kirjallisuuden vaikuttavimpiin kaupunkimiljöön kuvauksiin.
Pronominit
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Pronominit
Hanna Weselius
WSOY
Älyyn ja tunteeseen vetoava, monikerroksinen romaani kertoo ihmislajista maailmanlopun kynnyksellä. Tapahtumat sijoittuvat lentokoneeseen, jossa sattumanvarainen ihmisjoukko istuu matkalla tuntemattomaan päämäärään ja vaikenee monisanaisesti siitä, mistä pitäisi puhua. Teoksen tarkkanäköinen allegorisuus, taidokas kerronta ja unenomaiset, kylmäävät yksityiskohdat jäävät vahvasti alitajuntaan.