Marraseliö
Tammi
Anna-Kaari Hakkarainen
Tammi
Helmi Kekkonen
Siltala
Tommi Kinnunen
WSOY
Kaj Korkea-aho
Förlaget / Otava
Hanna-Riikka Kuisma
Like
Pajtim Statovci
Otava
Mikä on suosikkisi kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista? Äänestä ja osallistu arvontaan!
Alma Pöysti
Näyttelijä
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat valitsee lautakunta, jonka puheenjohtajana toimii emeritus ohjelmapäällikkö Kari J. Kettula ja jäseninä toimittaja Annika Hällsten, eläkkeellä oleva myymäläpäällikkö Anne Ikonen, suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori Monja Kataja sekä laulaja, lauluntekijä Lydia Lehtola.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaasta suomalaisesta romaanista. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.
Palkinto perustettiin vuonna 1984, ja vuonna 2024 se jaetaan 41. kerran. Aluksi siitä kilpailivat kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjat. Vuonna 1989 tietokirjoille perustettiin oma Finlandia-palkintonsa.
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Anna-Kaari Hakkarainen
Tammi
Teos on kerronnaltaan ja rakenteeltaan kunnianhimoinen ja kumartelematon tutkielma vallasta sekä parisuhteessa että taiteentekemisessä. Se muodostaa taitavan, jokaisessa rivissään latautuneen viittausten verkoston; se hyödyntää ja purkaa kulttuurisia myyttejä ja uusintaa roolituksia. Se tarjoaa lukijalle oivalluksen: “Maailma on rakentunut tarinoista, ainut tapa muuttaa todellisuutta on kertoa siitä.”
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Helmi Kekkonen
Siltala
Teos on tarkasti sommiteltu ja rajattu sekä taitavasti kontrasteista rakentuva puheenvuoro tärkeästä aiheesta, seksuaalisesta väkivallasta ja sen vaikutuksista kaikkiin vaikutuspiirissä oleviin. Se osallistaa lukijan tarkastelemaan kulttuuriimme sisäänkirjoitettuja sukupuolittuneita rajoja yhtä lailla kuin omaa positiotaan suhteessa niihin. Teos kuvaa tarkasti myös perhesuhteiden hienosyistä dynamiikkaa, jossa sanottua tärkeämpää on se, mitä ei sanota.
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Tommi Kinnunen
WSOY
Teos antaa virallisten sotakertomusten ohi äänen unohdetuille sodan uhreille, naisille ja lapsille. Se kuvaa tiiviisti asetellen traumaattisten kokemusten vaikutusta ihmiseen: siitä, mistä ei voi puhua, ei voi päästä vapaaksi; on kasvatettava suoja, josta tulee myös vankila. Teos avaa jännitteisesti pala palalta henkilöiden elämää määrittävän tragedian sekä nimimotiivin moninaiset ulottuvuudet.
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Kaj Korkea-aho
Förlaget / Otava
Längtan efter att bli förälder behandlas hudlöst och gestaltningen är mödolös i ett autofiktivt verk som också testar gränser för olika genrer. Berättaren grubblar över vilken den moraliska lärdomen av verket är: är det en berättelse om att misslyckas eller har hoppet ett lyckligt slut? Ur detta skapas en spänning som släpper först på de sista sidorna. För läsaren erbjuder slutet på resan en innerlig känsloupplevelse som bygger på stark identifikation.
Autofiktiivisessä, lajien rajoja koettelevassa teoksessa käsitellään vanhemmaksi tulemisen kaipuuta paljaasti ja ilmaisultaan pakottomasti. Kertoja pohtii, millainen kertomuksen moraalinen opetus voisi olla: onko se teos epäonnistumisesta vai onko toiveella onnellinen loppu? Tästä syntyy jännite, joka raukeaa vasta viimeisillä riveillä. Lukijalle päähenkilöiden matkan päätös tarjoaa vahvasta samaistumisesta rakentuvan syvän tunnekokemuksen.
Suomennos Laura Beck
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Hanna-Riikka Kuisma
Like
Teos kuvaa vaikuttavasti päähenkilön muutaman päivän sisäistä kujanjuoksua. Nykyisyydestä katse siirtyy vuoroin menneisyyteen, ja kahden erimittaisen aikatason avulla teos näyttää lukijalle laajalla kirjolla, millaisia voisivat olla tilastojen taakse kätkeytyvät ihmiskohtalot. Henkilögalleria on sekä tunnistettava että inhimillisyydessään uusi. Teoksen suhde aiheeseen on analyyttinen ja empaattinen.
Kaunokirjallisuuden Finlandia
Pajtim Statovci
Otava
Teos käsittelee vimmaisesti, ilmaisultaan omalakisesti vihaa, ulkopuolisuutta ja muistoja, joiden luotettavuutta lukija haastetaan pohtimaan. Se kuvaa kouriintuntuvan rujosti ja samalla kipeän inhimillisesti ihmisiä, joihin sota, köyhyys ja juurettomuus ovat jättäneet yli sukupolvien siirtyvät jälkensä. Romaanissa viha käy kohti eikä katharsista ole tarjolla.